Produced by Tapio Riikonen
2-näytöksinen huvinäytelmä
Kirj.
Suom. K. Repo
Helsingissä,Yrjö Weilin & Kumpp. Oy,1911.
Kirjapaino-Osakeyhtiö Sana, Helsinki.
Agafja Tihonovna, kauppiaan tytär, morsian.
Arina Panteleimonovna, hänen äitinsä.
Fjokla Ivanovna, naittaja-ämmä.
Podkolesin, virassa oleva hovineuvos.
Kotshkarev, hänen ystävänsä.
Kana, ulosottomies.
Anutshkin, virasta eronnut jalkaväen upseeri.
Shevakin, virasta eronnut meriupseeri.
Dunjashka, palvelijatar.
Starikov, kauppias.
Stepan, Podkolesinin palvelija.
Poikamiehen huone.
I Kohtaus.
PODKOLESIN (yksin, venyy sohvalla piippu hampaissa.) Kun sitä näinyksinään joutoaikana alkaa miettiä, niin tuntuupa siltä kuin lopultakinpitäisi naida. Ja todellakin. Elät ja olet yksinäisenä ja sitten käyviimein kaikki niin ilettäväksi. Taaskin olen laiminlyönyt syömisen. Jakaikkihan näyttää olevan jo kunnossa. Naittaja-ämmäkin on jo kolmekuukautta käynyt luonani. Itseänikin alkaa tässä jo ruveta hävettämään.Stepan hoi!
II Kohtaus.
Podkolesin, Stepan.
PODKOLESIN. Eikö Fjokla ole vielä tullut?
STEPAN. Ei.
PODKOLESIN. Kävitkö sinä räätälin luona?
STEPAN. Kävin.
PODKOLESIN. No, ompeleeko hän hännystakkiani?
STEPAN. Ompelee.
PODKOLESIN. Joko hän on pitkällekin ehtinyt?
STEPAN. Melkoisen pitkälle. Napinläpiä näkyi alkavan tehdä.
PODKOLESIN. Mitä sanoit?
STEPAN. Sanoin: Napinläpiä näkyi alkavan tehdä.
PODKOLESIN. Eikö hän kysynyt, mihinkä se herrasi hännystakkiatarvitsee.
STEPAN. Ei, ei se kysynyt.
PODKOLESIN. Kenties hän sanoi: eiköhän se herrasi vaan aijo mennänaimisiin?
STEPAN. Ei, hän ei puhunut mitään.
PODKOLESIN. Mutta tokihan näit siellä verstaassa muitakinhännystakkeja? Hänhän näet tekee niitä muillekin.
STEPAN. Kyllä minä näin. Paljon siellä näkyi hännystakkeja riippuvan.
PODKOLESIN. No verka kuitenkin oli huonompaa noissa muissahännystakeissa.
STEPAN. Somempaa se on teidän takissanne.
PODKOLESIN. Mitä sanoit?
STEPAN. Sanoin: Somempaa se on teidän takissanne.
PODKOLESIN. Hyvä. Mutta eikö hän kysynyt, mitä varten se herra noinhienosta verasta hännystakkia teettää.
STEPAN. Ei.
PODKOLESIN. Eikö hän puhunut mitään sellaista kuin että eiköhän se vainaio mennä naimisiin.
STEPAN. Ei, ei puhunut mitään.
PODKOLESIN. Sanoit kaiketikin hänelle, mikä arvo minulla on ja missävirassa olen.
STEPAN. Sanoin toki.
PODKOLESIN. No, mitä hän vastasi.
STEPAN. Sanoi: Tahdon koettaa parastani.
PODKOLESIN. Hyvä on. Saat mennä.
(Stepan poistuu).
III Kohtaus.
PODKOLESIN (yksin.) Luulen, että musta hännystakki sopi