Produced by Tapio Riikonen
Mysterio neljässä kertomuksessa
Kirj.
Suomensi A. O. F.
Helsingissä,G. W. Edlundin kustannuksella,1880.
Oulun kirjapaino osake-yhtiön kirjapainossa.
Henkilöt Mysteriossa:
Francis Rawen, tallirenki.
Mrs Rawen, hänen äitinsä.
Mrs Chance, hänen tätinsä.
Perry Fairbank, |
Mrs Fairbank, | hänen isäntänsä ja emäntänsä.
Joseph Rigobert, Rawenin toveri palveluksessa.
Alicia Warlock, Rawenin vaimo.
Tapaus tapahtuu meidän aikoinamme, osaksi Englannissa, osaksi
Franskassa.
Ensimäinen kertomus.
Percy Fairbankin selitys asianhaaroista.
1.
"Hoi! Tallirenki hoi! hoi!"
"Rakas ystäväni! Minkätähden et hae soittokelloa?"
"Ei kukaan ole pihassa. Kummallista! Huuda vielä toistamiseen!"
"Tallirenki hoi! Tallirenki hoi!"
Toinen huutoni kaikuu tyhjässä paikassa, eikä kukaan herää — huutoniei vaikuta mitään. Minun voimani ovat loppuneet, en tiedä, mihin onryhtyminen. Täällä seison minä nyt vieraan kaupungin ravintolantyhjässä pihassa kahden hevosen kanssa, joita minun täytyy pidellä janaisen kanssa, josta minun on huolta pitäminen. Vielä minun onlisääminen, että toinen hevosista ontuu ja että nainen on minunvaimoni.
Te kenties kysytte, kuka minä olen.
Minulla on kyllä aikaa vastata tähän kysymykseen. Ei kuulu mitään; eikukaan tule meitä tervehtämään. Suokaa minun esitellä itseäni javaimoani.
Minä olen Percy Fairbank — englantilainen herrasmies — neljäkymmentävuotta vanha — ei mitään virkaa — maltteellinen valtiollisessakysymyksissä — pituudelta keskinkertainen — valkoverinen — tasainenluonteeltani — rikas.
Vaimoni on franskalainen nainen. Hän oli neiti Clotilde Delorge, kunmeitä ensi kerta esiteltiin toisillemme hänen isänsä talossaFranskassa. Rakastuin häneen — en tosiaan tiedä mistä syystä. Ehkäpäsyy rakkauteeni oli se, ett'ei minulla ollut mitään tekemistä siihenaikaan. Saattaa olla, että minä senvuoksi rakastuin häneen, koskakaikki ystäväni sanoivat minulle, että hän oli juuri se nainen, jonkaminun sopisi naida. Mitä ulkomuotoon tulee, on minun myöntäminen, ettämrs Fairbank ja minä emme ole ollenkaan toistemme näköisiä. Hän onsolakka ruumiiltansa; hän on mustaverinen; hän on heikkohermoinen,hellä-sydäminen, romantillinen; kaikissa mielipiteissään hän meneemahdottomiin. Mitähän avuja tuollainen nainen huomasi minussa? Mitäminä hänessä? En tiedä tuota paremmin kuin tekään. Jollainkummallisella tavalla me kuitenkin sovimme toisillemme. Me olemmeolleet mies ja vaimo kymmenen vuotta — ja ainoa puute on, ettei meilläole lapsia. Minä en tunne mielipiteitänne, vaan minä pidänavioliittoani — ylimalkaan — onnellisena.
Sen verran meistä. Seuraava kysymys on: kuinka olemme joutuneetravintolan pihaan? ja minkätähden minun itse täytyy olla renkinä japidellä hevosia?
Enimmiten me asumme Franskanmaalla — siinä maatalossa, jossa vaimonija minä ensimäisen kerran näimme toisiamme. Joskus muutteeksi käydäänystävieni luona Englannissa. Me olemme juuri semmoisella matkalla.Meidän isäntämme on minun vanha koulutoverini ja mitä kauniimmankartanon omistaja Sommersetshiressä, me olemme saapuneet hänen taloonsanimeltä Fairleigh Hall metsästys-ajan loppupuolella.
...