Kirj.
J. S. Fletcher
Suomentanut
Alpo Kupiainen
Alkuperäinen nimi: Missing Man
Hämeenlinnassa,Arvi A. Karisto Osakeyhtiö,1924.
1. Viimeinen juna itäänpäin 2. Kenen muotokuva tämä on? 3. Mahdollinen omaisuus 4. Timanttinen kaulaketju 5. Poliisilaitoksen luettelo 6. Mustenäytteitä 7. Musta samettinauha 8. Fligwood's Rents 9. Lääkepullo10. Salaperäinen vieras11. Lady Riversreade12. Toisella nimellä madame Listorelle13. Kuka hän oli?14. Kiristystäkö?15. Paljastuksia16. Vielä lisää17. Revityt nimiliput18. Sähkösanoma19. Lontoon-tie20. Yhteenvieviä jälkiä21. Kirjallinen määräys22. Kunnianarvoisa asianajaja23. Little Smith-kadun emäntä24. Piharakennus25. Kuollut!26. Waterloo-asemalla27. Vakuutus
Viimeinen juna itäänpäin
Hetherwick oli sinä iltana syönyt päivällistä eräiden Cadogan-tarhanalueella asuvien ystäviensä seurassa ja viipynyt niin kauankeskustelemassa isäntänsä kanssa, että oli tullut jo puoliyö,ennenkuin hän poistui tämän luota ja lähti poikamies-asuntoonsaTemplen lakiopisto-kortteliin. Oikeastaan hän ennättikinSloane-aukion varrella olevalle rautatieasemalle vain sekunninmurto-osaa aikaisemmin, kun jo viimeinen itäänpäin menevä junavihelsi lähtömerkin. Junassa oli matkustajia tuskin lainkaan; sevaunu, johon hän astui — ensimmäisen luokan tupakkaosasto — olimuutoin tyhjä; siihen ei tullut ketään silloinkaan, kun juna saapuiVictoria-asemalle. Mutta St. Jamesin puiston pysäkillä ilmestyivaunuun kaksi miestä, jotka istuutuivat Hetherwickiä vastapäätä.
Hetherwick oli nuori lakimies, joka aikoi antautua rikosasiainalalle, ja huomioiden tekemisen kyky oli hänen vahvoja puoliaan:tarkkaileminen ja havaintojen nojalla aprikoiminen kävivät häneltäaivan itsestään. Senvuoksi ja kenties myöskin siitä syystä, etteihänellä juuri sillä hetkellä ollut mitään muuta ajattelemista, hänistuessaan piti silmällä tulokkaita. Hänestä oli tällainen puuhailumielenkiintoista, huvittavaa ja koko lailla edullistakin, ja hyvinmielellään hän aina koetti ratkaista, mikä ja minkälainen jokuhenkilö oli.
Näistä hänen tarkkailtavikseen joutuneista miehistä vanhempi olikookas ja tukeva mies, jolla oli tervevärinen iho ja joka näöstäpäättäen oli kuusikymmen- tai kuusikymmentäviisivuotias. Hänenlyhyeksi leikattu hopeanharmaa tukkansa, huolellisesti hoidetut,harmaat viiksensä ja yleensä valpas ja eloisa ulkomuotonsa saivatHetherwickin päättelemään, että hän oli tai oli ollut jollakintavoin yhteydessä armeijan kanssa; tätä vaikutusta tehostivat vielämiehen hyvä ryhti, suorat hartiat ja koko olemus, joka osoitti,että hän oli kauan ja läheisesti ollut harjoitus- ja paraatikentäntuttavana. Kenties, tuumi Hetherwick; hän oli toimestaan eronnutaliupseeri, rykmentin vääpeli tai joku sentapainen. Tätä arveluavahvisti muuten se seikka, että miehellä oli komea kävelykeppi, jonkapää oli kruununmuotoinen, joko kullasta tai kullatusta hopeasta.Myöskin hänen vaatteuksessaan oli jotakin sotilaallista; hän olitäsmällisesti puettu uudesta ja kirkkaasta, oikealta puolelta hiukanhankautuneesta silkkihatusta aina välkkyviksi kiillotettuihin kenkiinsaakka. Hän oli hyvin säilynyt, herttaisen näköinen, rattoisa mies,nähtävästi hyvin tyytyväinen itseensä, perin elämänhaluinen ja eläisikaikesta päättäen hyvin vanhaksi.
Toinen mies oli kokonaan toisenlaatuinen. Erotus alkoi vaatteista:jolleivät ne olleetkaan suorasta