E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Suomennos
Kirjankustannus-liike, Helsinki, 1898
Esipuhe.
1. Matka Bakuun.
2. Apsheron niemimaa.
3. Naftateollisuudesta.
4. Tattarilaisista.
5. Kaspian meren yli.
6. Matka Elburs-vuoren yli.
7. Teheran.
8. Nasr-ed-Din ja hänen hovinsa.
9. Matka Ispahaniin.
10. Ispahan.
11. Matka Kyyron haudalle.
12. Persepolis.
13. Muutama päivä Shiratsissa.
14 Hautoja Shiratsissa.
15. Farsistanin vuoristossa.
16. Ratsastus Bushiriin ja matka Persian lahden yli.
17. Basra.
18. Matka Tigris virtaa ylös.
19. Bagdad.
20. Karavaanimatka.
21. Kirmandash.
22. Vieraita kansoja ja heimoja Persiassa.
23. Persialaisista.
24. Kieli, sivistys, uskonto ja lait.
25. Maantieteellinen katsaus. — Taide, kauppa ja teollisuus.
26. Matka Kaspianmeren rannalle.
27. Satu Zohakista ja Feridunista — persialainen sankarirunoelma.
28. Paluumatka Bakuun.
29. Kaspianmereltä Mustallemerelle.
30. Konstantinopeli.
31. Turkin kautta.
32. Vaunuilla Bulgarian kautta.
Viiteselitykset.
Suomenkielisiä matkakertomuksia on jo useista maista, ja ovatkinmatkakertomukset sangen tähdellistä ja suotuisinta kirjallisuuttakaikille, varsinkin nuorisolle. Tässä tarjotaan ensikertaasuomenkielellä laveampi kertomus matkustuksista Aasiassa, kuuluisanruotsalaisen matkustajan Sven Hedin'in muistelmia matkastansa halkiPersian, Mesopotamian ja Kaukaasian vv. 1885-86. Aina viime aikoihinasti on Persiasta ollut yleensä ainoastaan harvojen matkustajain kauttasaatuja tietoja, eikä suomenkielellä juuri mitään. Persia on yhäsäilyttänyt vanhat tapansa ja olonsa, ja ollen kolmelta puoleltaluonnon muurien sulkema, on Persiassa enemmän kuin muissa Aasiansuurissa valtioissa säilynyt alkuperäinen muhamettilais-aasialainensivistys. Vaan senjälkeen kun tällä vuosisadalla lähempi valtiollinenyhteys Euroopan ja Persian välillä on syntynyt, ja kun paremmatkulkuneuvot ovat liittäneet idän seutuja eurooppalaisten kansallisiinja taloudellisiin harrastuksiin, ei Persiakaan ole voinut päästätekemisistä "frengien" (eurooppalaismuukalaisten) kanssa.
Millaisia kuitenkin Persian olot olivat vielä vuosisatammejälkipuoliskon alkupuolessa, siitä antaa asiallisia tietoja kuuluisaunkarilainen Itämaan matkustaja professori H. Vámbéry (s. 1832), paitsiomissa matkakertomuksissaan, myös siinä esipuheessa, jonka hän onkirjoittanut tähän Sven Hedin'in matkakertomukseen. Näin kirjoittaaVámbéry: "Kun minä vuosina 1861-64 vaeltelin Persiassa ristiin rastiin,havaitsin aivan vähän jälkiä länsimaisesta vaikutuksesta. Irani(Persia) ja Iranilaiset näyttivät minun mielestäni valtiollisissa jayhteiskunnallisissa asioissaan olevan sata vuotta jäljessäpäinTurkista, jota muka oli eurooppalaiseen tapaan päällin puolin uusittu.Vilkas kansallisluonne, rohkea ajatussuunta ja yritteliäisyys kaupan jateollisuuden alalla olivat tosin kaikkialla huomattavissa, mutta nämäkansalliset avut, vaikka kuinkakin loistavia, pääsevät ainoastaanvaikeasti kehittymään, kun hallinnon kaikissa haaroissa niin terävästiesiintyy tuo kauhea hirmuvaltaisuus, ja Persia kärsii ja nääntyy yhätämän kamalan aasialaisen turmeluksen sorron alla.
"Vasta viimeisinä 25 vuotena on moniaita parannuksen oireitahuomattavissa. Säh