Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Rikonen
Kirj.
Rabindranath Tagore
Tekijän luvalla suomentanut
J. Hollo
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Otava,1922.
Kaikki uskoivat varmasti, että Ramesh tulisi hyvin suoriutumaanlainopillisesta tutkinnostansa. Oppineisuuden jumalatar, yliopistojenkaitsija, oli alinomaa karistellut hänen kiireellensä terälehtiäkultaisesta lootuskukastansa, mitaleja oli tullut kuin sataen jastipendejä lisäksi.
Rameshin oli määrä tutkintonsa jälkeen lähteä kotiin, mutta hän einäyttänyt erikoisesti kiirehtivän matkatavaroitansa kasaamaan. Hänenisänsä oli kirjoittanut kehoittaen häntä heti tulemaan. Ramesh olivastannut lähtevänsä kohta, kun tutkinnon tulos oli ilmoitettu.
Dzhogendra, Annada Babun poika, oli Rameshin opintotoveri ja naapuri.Annada Babu kuului Brahma Samadzhiin, ja hänen tyttärensä Hemnalinioli hiljattain ilmoittautunut yliopistolliseen kypsyystutkintoon.Ramesh vieraili alinomaa heidän luonansa. Hän ilmaantui säännöllisestiteenjuonnin aikaan, mutta tee ei nähtävästi ollut ainoa houkutus, koskahänet nähtiin siellä muinakin aikoina.
Hemnalinin tapana oli kylvyn jälkeen käyskellä katolla ja lukeakäyskellessään. Ramesh puolestaan tapasi istua asumuksensa katolla,porrassuojan kupeella, yksinäisiin opintoihin vajonneena. Sellainenpaikka on epäilemättä sovelias hiljaisiin lukuihin, mutta oli siinämelkoisia häiritseviäkin seikkoja, kuten helposti saattaa arvata.
Toistaiseksi ei ollut kummaltakaan taholta puhuttu naimisiinmenosta.Annada Babulla oli hieman syytä jättää kysymys koskettelematta: eräshänen nuoria ystäviänsä oli matkustanut Englantiin valmistuakseenasianajajaksi, ja vanha herra ei pitänyt ollenkaan mahdottomana, ettähänestä voisi tulla talon vävypoika.
Eräänä iltapäivänä oli teepöydän ääressä vilkas väittely käynnissä.Nuori Akshai ei ollut erikoisen onnekas tutkintoja suorittaessaan,mutta mitä teen janoon ja muihin viattomiin hyveihin tulee, pitihän hyvin puolensa oppineempien toveriensa rinnalla. Niinpä hänkinilmaantui sangen usein Hemnalinin teepöydän ääreen. Hän väitti nyt,että miehen äly on kuin miekka, joka teroittamattomanakin on pelkänpainonsa nojalla peloittava ase, kun sitävastoin naisen ymmärrys onkynäveitseen verrattava — kuinka teräväksi se luottaneenkin, se eikykene mihinkään vakavaan tehtävään, ja niin edespäin.
Hemnalini aikoi vaieten sivuuttaa Akshain typerän riidanhaasteen,mutta samassa hänen veljensä Dzhogendrakin esitti naisen älyähalventavia näkökohtia. Tuo ärsytti Rameshia; hän vilkastui ja alkoikaunopuheisesti ylistää naissukupuolta.
Ramesh oli feministisessä innossaan tyhjentänyt pari ylimääräistäteekupposta, kun palvelija toi kirjeen, jonka osoitteen hän tunsiisänsä käsialaksi. Nopeasti kirjeen sisältöä silmäiltyänsä hänhavaitsi, että oli pakko vetäytyä pois tantereelta taistelun ollessavielä täydessä käynnissä. Hän nousi lähteäkseen. Kaikki kehoittivathäntä jäämään, joten hänen oli selitykseksi ilmoitettava, että isäukkooli äsken saapunut kaupunkiin.
"Pyydä Ramesh Babun isää tulemaan tänne", sanoi Hemnalini
Dzhogendralle, "voimmehan tarjota hänelle kupposen teetä."
"Ei, ei, älkäähän vaivautuko", kiirehti Ramesh kiertelemään, "onparempi, kun kohta lähden häntä tapaamaan."
Akshai oli mielissään. "Vanha herra kenties ei katsoisi voivansanauttia täällä mitään", huomautti hän viitatakseen siihen, että Anna