Produced by Tapio Riikonen
Ensimäinen matka
Kirj.
Suomentanut
V. Hämeen-Anttila
Helsingissä,Suomalainen Kustannus-o.-y. Kansa,1911.
Esipuhe. 1. Itämeren yli. 2. Saksan pääkaupunki. 3. Merimuseo. 4. Simpanssin seurassa. 5. Balkanin niemimaalle. 6. Konstantinopoli. 7. Pyhän viisauden kirkko. 8. Mustameri. 9. Trapetsuntista Teheraniin I. 10. Ensimäinen matkani Bakuun. 11. Persian halki. 12. Persian erämaassa. 13. Jäävuorten taatto. 14. Mustan surman valtakunnassa. 15. Skorpioneja. 16. Indus. 17. Aleksanteri Suuri. 18. Kuolon karavaani. 19. Hengen hädässä. 20. Tibet. 21. Toivioretkeni Lhasaan. 22. Villiaasi ja jak. 23. Intian hyötykasvit. 24. Alas Gangesille. 25. Pyhä kaupunki. 26. Uskovaisten rantaäyräällä. 27. Intian elefantit. 28. Dshungelien kuningas. 29. Käärmeitä ja käärmeiden kesyttäjiä. 30. Intian valtamerellä. 31. Sunda-Saaret. 32. Singapurin kautta Etelä-Kiinan merelle. 33. Hongkong. 34. Koillismonsuunia vastaan. 35. Shanghai. 36. Kiinan uskonnolliset olot. 37. Keskuksen valtakunta. 38. Uusi Kiina. 39. Sininen joki. 40. Mongolia. 41. Marco Polo. 42. Nippon, nousevan auringon maa. 43. Kobe. 44. Fujijama. 45. Jokohama ja Tokio. 46. Japanin keisari. 47. Japanin nuoriso. 48. Korea. 49. Mandshuria. 50. Siperiantakainen rautatie. 51. Siperian halki. 52. "Vegan" matka. 53. Volga ja Moskova. 54. Kotiintulo.
Esipuhe.
Olipa kerran vaeltaja viidenviidettä ikäinen, ja viisikolmatta olisiitä vierryt vuotta, kun hän ensi kerran lähti maailmalle. Silloin olihän vastaleivottu ylioppilas, joka ei tiennyt kerrassaan mitään muutakuin koulussa oppimaansa. Eräänä päivänä oli rehtori häneltä kysynyt:"Tekisikö mielesi matkustaa nuoremman koulutoverin mukana Bakuun,Kaspian meren rannalle?" — "Kyllä!" oli nuorukainen arvellut. —"Mutta sinun on viivyttävä siellä seitsemän kuukautta, kunnes poika onsuorittanut kokovuotisen oppimäärän." — "Ka, mikäpä siinä", kuuluivastaus, ja pian jälkeenpäin olivat uusi kotiopettaja ja oppilasmolemmin matkustaneet Bakuun.
Siitälähtein oli vaeltaja kierrellyt neljätoista pitkää vuotta avarassaAasiassa, mutta välillä oli hän viettänyt yksitoista vuottakotimaassakin, sillä hän rakasti isänmaatansa Ruotsia, eikä olisikoskaan saanut päätetyksi jäädä ainiaaksi vieraille maille. Tuollointällöin oli hänen palattava kotiin katsomaan, vieläkö hongatvaurastuivat kotoisella konnulla, kuulemaan, yhäkö Itämeren aallotpauhasivat samaa säveltä kuin aikoinaan hänen nuoruudessaan.
Nyt oli neljännesvuosisata kulunut siitä, kun hän ensi kertaa koettionneansa vieraalla pohjalla, ja eräänä päivänä istui hän punaisentupansa edustalla saarella Tukholman särkkien keskessä aprikoitsemassapitkään, miten olisikaan hänen parhaiten vietettävä tuon ensimäisenmatkapäivän viisikolmattavuotismuistoa. "Kun aviopuolisot juhlivathopeahäitänsä vieraspidoilla ja soitannolla", ajatteli hän, "niinvoisitpa sinä kumppaniton toki yhtä hyvin kunnioittaa niidenviidenkolmatta yksinäisen vuoden muistoa, jotka niin suureksi osaksielelit aasialaisella kamaralla."
Mutta työlästä oli hänen keksiä mitään oikeata muotoa tämän tärkeänpäivän viettämiselle. Vanhemmat ja sisarukset olivat silloin olleetsaapuvilla, kun hän ensi kertaa matkasi maailmalle. He olivatsaattaneet häntä höyrylaivalle, jonka piti vi