Produced by Juha Kiuru and Tapio Riikonen
EMILIA GALOTTI
Murhenäytelmä viidessä näytöksessä
Kirj.
G. E. LESSING
Saksan-kielestä suomentanut
Erik Joh. Blom, Sysmän kappalainen
Helsingissä,Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa,1861.
Palkittu yli-oppilaisten näytelmä-seuralta.
JÄSENET:
Emilia Galotti.
Odoardo | Galotti, Emilian vanhemmat.
Klaudia |
Hettore Gontsa, Guastallan ruhtinas.
Marinelli, ruhtinaan kamari-herra.
Kamillo Rota, ruhtinaan neuvoksia.
Kontti, kuvaaja.
Kreivi Appiani.
Kreivinna Orsina.
Angelo, ja muutamia palvelijoita.
ENSIMÄINEN NÄYTÖS.
(Näytelmä-paikka, ruhtinaan kylki-kammari.)
Ensimäinen kohtaus.
Ruhtinas työ-pöydän ääressä, täynnä asia-kirjoja ja paperia, joista hän muutamia silmäilee.
Ruhtinas. Valituksia, ei muuta kuin valituksia! Anomus-kirjoja, yhävaan anomus-kirjoja!… Noita onnettomia asioita; ja meitä vieläkadehtitaan!… Kyllä mä sen luulen; jospa vaan kaikkia voisimmeauttaa: silloin sopisi meitä kadehtiakkin… Emilia? (Au'aistuansavielä yhden anomus-kirjan ja katsastaen alle-kirjoitusta.) Emiliatosin!… Mutta eräs Emilia Bruneschi … ei Galotti. Ei EmiliaGalotti!… Mitä tahtoo hän, tämä Emilia Bruneschi? (Lukee.) Paljonvaadittu, liian paljon… Kumminkin, hänen nimensä on Emilia. Saakohon!(Kirjoittaa alle ja helisyttää palvelijatansa, joka kohta tule sisään.)Eihän siellä vielä lie ketäkään neuvoksiani etu-huoneessa?
Palvelija. Ei.
Ruhtinas. Minä olen liian aikaiseen alottanut päiväni… Aamu onniin ihana. Arvelen lähteä ajelemaan. Markisi Marinelli on tulevaseurakseni. Anna hänelle sana. (Palvelija menee.) Työtä en kuitenkaanenään voi tehdä… Minä olin niin huoletoin mielestäni, niinhuoletoin… Samassa sattui eräs Bruneschi-polonen olemaan nimeltäEmilia … poissa on rauhani, poissa kaikki!…
Palvelija (tullen uudestaan sisään). Markisia on jo laitettu hakemaan.
Ja tässä olisi kirje kreivinna Orsinalta.
Ruhtinas. Orsinalta? Pane se tuohon.
Palvelija. Kirjeen-juoksuttaja odottaa.
Ruhtinas. Minä lähetän vastimen; jos sitä tarvinnee… Missä kreivinnaon? Kaupungissako vai huvilassansa?
Palvelija. Hän on eilen tullut kaupunkiin.
Ruhtinas. Sitä pahempi … parempi, sanoakseni. Sen vähemmin tarvitseejuoksuttaja odottaa. (Palvelija menee.) Kallis kreivinnani! (Haikeasti,ottaen kirjeen käteensä.) Yhtä kuin jo luettu! (Viskaa sen takaisin.)No niin, minä olen luullut rakastavani häntä! Mitä kaikkia sitä eiluulla? Voipi olla, että olen häntä tosiaan rakastanut. Mutta …rakastanut!
Palvelija (astuen taas sisään). Kuvaaja Kontti pyytäisi armonsaadaksensa…
Ruhtinas. Kontti? Sepä hyvä; anna hänen tulla … Se on tuopa toisiaajatuksia mieleeni. (Nousee ylös.)
Toinen kohtaus.
Kontti. Ruhtinas.
Ruhtinas. Hyvää huomenta, Kontti. Kuinka jaksatte? Mitenkä taideloistaa?
Kontti. Ruhtinas, taide ajaapi leipää.
Ruhtinas. Sitä sen ei pidä tehdä; sitä se ei saa tehdä, … ei ainakaanminun vähässä piiri-kunna