Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
Giuseppe Mazzini
Italiankielestä suomentanut
Eino Palola
Hämeenlinnassa,Arvi A. Karisto Osakeyhtiö,1918.
Giuseppe Mazzini.
Italian työläisluokalle.
I. Italian työmiehille.
II. Jumala.
III. Laki.
IV. Velvollisuudet ihmiskuntaa kohtaan.
V. Velvollisuudet isänmaata kohtaan.
VI. Velvollisuudet perhettä kohtaan.
VII. Velvollisuuksia itseänne kohtaan.
VIII. Vapaus.
IX. Kasvatus.
X. Yhdistyminen — Edistys.
XI. Taloudellinen kysymys.
XII. Loppusanat.
Giuseppe Mazzini.
Napoleon oli kukistunut, Eurooppa vihdoinkin riisunut yltäänverisen vaippansa, ja kansat, jotka vierasta valloittajaa vastaantaistellessaan vihdoinkin olivat heränneet itsetuntoon, palasivatkoteihinsa odottaen uuden, vapauden ajan alkua. Mutta sitä eisaapunutkaan.
"Pyhä Allianssi", joka saatuaan tehtäväkseen Euroopan olojen uudelleenjärjestämisen ryhtyi taas määrittelemään valtakuntien rajoja, eituntenutkaan käsitettä "kansa". Se tunsi vain käsitteen "ruhtinas", taikäsitteen "valtio" ruhtinaan hallitseman maa-alueen muodossa, jonkarajojen sisällä saattoi asua joko yksi tai useampia kansallisuuksia.Ja niin piirrettiin Euroopan kartta uudelleen kokonaan syrjäyttäenkansalliset näkökohdat ja pyrkimykset. Puolan jako jäi pysyväiseksi,Itävaltaan liitettiin kirjava joukko kansoja, Saksa pysyi yhäedelleen satoihin pikkuvaltioihin jakautuneena ja Italia paloiteltiinkotimaisten ja ulkomaisten ruhtinaiden kesken.
Mutta silti ei vanha, Ranskan suuren Vallankumouksen herättämä vapaudenrakkaus ollut kuollut. Se kyti yhä edelleen tuhankin alla, sytyttäenkapinoita siellä täällä, johtaen monissa paikoin suuriin tulipaloihin,joiden leimu vieläkin kangastelee silmissämme, kun luemme 19.vuosisadan historiaa. Milloin huomaamme välähdyksen Puolassa, milloinKreikassa, milloin Ranskassa. Joskus ne tukahtuvat, joskus ne sammuvat,mutta siellä täällä kohoo liekeistä uusia maita, ja vuosisadan lopullaastuu jo yhdistynyt Saksa rautaisin askelin Euroopan suurvaltojenrinnalle, ja jokseenkin samoihin aikoihin pääsee Italiakin yhdistymään,monivuotisesta alennustilastaan uhkeana kohoten.
Se mies, joka Garibaldin rinnalla on enimmin vaikuttanut Italiansyntymiseen, on GIUSEPPE MAZZINI, genovalaisen lääketieteen professorinpoika, s. 1805.
Hänen vanhempansa olivat molemmat älykkäitä, sivistyneitä ihmisiä,jotka tarkoin seurasivat tapauksia ympärillään, ja poika kuuli jokapäivä heidän puhuvan "tasavallasta" ja kohtelevan ylhäisiä ja alhaisiasamanlaisella huomaavaisuudella.
Jo neljäntoista vanhana tuli Giuseppe ylioppilaaksi, ja hänen pitiantautua isänsä alalle. Mutta hän sairastui leikkaushuoneissaja kääntyi pian tutkimaan lakitiedettä. Sekään ei miellyttänytnuorukaisen herkkää, vaikutuksille altista henkeä: kirjallisuus olihänen ihanteensa. "Tuhansia historiallisten draamojen ja romaaniensuunnitelmia kulki sieluni silmien ohitse", kirjoittaa hän itse.Rakas kirjallisuus jäi sittenkin syrjään toisen, vielä suuremman,vielä ihanamman rinnalla. Italia, sen hajanaisuus, sen kansan javarsinkin työkansan kurja tila vaikutti syvästi hänen mieleensä, jaMazzinissa syntyi pyhä päätös uhrata kaikki voimansa ja taitonsa senpuolustamiseksi, sen kohottamiseksi.
Heräämisestään kertoo hän seuraavaa:
...