E-text prepared by Tapio Riikonen
Seikkailuja kaukaisessa Lännessä
Kirj.
Suomentanut
E. Piirinen
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Kirja,1918.
I. Mieltymystä.
II. Aarniometsä.
III. Don Torribio Quiroga.
IV. Illanvietto.
V. Väijytys.
VI. San Lucar.
VII. Hyökkäys presidiota vastaan.
VIII. Konnamaisuutta.
IX. Vankina.
X. Punanahkojen leiri.
XI. Luopio.
XII. Naisen tahto.
XIII. Valkoiset punaisia vastaan.
XIV. Käänne.
XV. Kuukautta myöhemmin.
XVI. Ennen takaa-ajoa.
XVII. Takaa-ajossa.
XVIII. El Voladero de las Animas.
XIX. Jumalan sormi.
Mieltymys on tunne, jota ei voida selitellä tai kuvailla, se tunnetaanvälittömästi. Aivan tahtomattaan ihminen tuntee heti ensi hetkestämieltymystä toista ja vastenmielisyyttä toista kohtaan. Miksi? Sitä eivoi sanoa, mutta niin on usein laita. Jonkunlainen magneettinen,vastustamaton vaikutus vetää ihmistä usein henkilöön, jota hänen etunsapäinvastoin vaatisi välttämään, kun taas sama vaikute sysää hänettoisen luota, jonka suosiota hänen saman edun vuoksi pitäisi koettaatavoitella.
Ja vielä omituisempaa ja merkillisempää on se, että tämä välitön tunne,joka siten johtaa ihmistä vastoin hänen tahtoaan, tuskin koskaanerehtyy; sillä ennemmin tai myöhemmin täytyy myöntää, että se, mikäihmisten ennakkoluuloisissa silmissä on näyttänyt erehdykseltä,päinvastoin on ollut oikein, ja että sydän, vähääkään eksymättä, onjohtanut oikealle tolalle.
Mieltymyksen ja vastenmielisyyden seuraukset ovat liiankin selvät, jasiksi monet ovat saaneet kokea niiden salaperäistä vaikutusta, ettämeidän ei ole tarvis pitemmältä kosketella tätä ainetta.
Don Estevan ja Kivisydän olivat tutustuneet toisiinsa olosuhteissa,joiden olisi pitänyt tehdä heidät toistensa suhteen ainakinvälinpitämättömiksi, joskaan ei juuri vihamiehiksi. Mehiläismetsästäjänmaine ja hänen omituinen elintapansa olivat sellaisia syitä, joidenolisi pitänyt karkoittaa hänen paristaan don Pedro de Lunan rehdinmajordomon. Ja kuitenkin oli tapahtunut aivan päinvastoin, kummankinnuoren miehen tietämättä. He olivat ensi hetkestä asti tunteneetolevansa ystäviä, joita eivät yhdistäneet mitkään tuollaisetjokapäiväiset tunteet, jotka ovat niin tavallisia vanhan Europanseuraelämässä, missä ystävä-sana ei enää merkitse edes yksinkertaistatuttavuutta ja on niitä nimityksiä, joita yleisimmin poljetaan lokaan,vaan tuollaiset todelliset, vahvat, äärettömät ja alkuperäiset tunteet,jotka muutamassa tunnissa kehittyvät siinä määrin, että nevarsinaisesti ensi hetkestä asti hallitsevat sitä, jonka ne ovatsaaneet valtoihinsa.
Nuo nuoret miehet eivät olleet koskaan nähneet toisiansa, ennenkuin hetapasivat San Lucarin tiellä, ja kuitenkin tuntui heistä kuin heolisivat tunteneet toisensa vuosikausia sitten ja aivanyksinkertaisesti uudelleen tavanneet toisensa.
Omituista kyllä olivat molemmat yht'aikaa tunteneet saman vaikutuksen,aivan odottamatta ja tarkoituksetta.
Nyt väittämämme on siinä määrin totta, että don Estevan, huolimattasynnynnäisestä viisaudestaan, joka oli hänen huomattavimpiaominaisuuksiaan, melkein heti uskoi Kivisydämelle isänsä eli oikeamminhyväntekijänsä elämäntarinan. Tämän elämäntarinan hän oli kertonutkaikkine yksi