Produced by Tapio Riikonen
Kolminäytöksinen komedia
Kirj.
Näytelmäkirjalalisuutta: N:o 122.
Kuopiossa,U. W. Telén & Co.,1910.
Charles Louandre kirjoittaa toimittamassaan Molière-painoksessaseuraavat esisanat:
Tätä kappaletta näyteltiin ensi kerran Palais-Royalin teatterissa 21 p.toukokuuta v. 1671. Se on muinaisaikaisen huvinäytelmän jäljittelyä,johon liittyy lukuisia lainoja erinäisistä italialaisista jaranskalaisista juonikomedioista. Terentiuken Phormiosta on saatu senalkuperäinen aihe, ja moneen kohtaukseen on vaikuttanut Rotroun komediaSisar, Cyrano de Bergeracin Petetty oppinut, muuan italialainensuunnitelma, Perheen-isän Osa, Francisquine, Tabarinin ilveily, GrottonEmilia ja Lariveyn Constantia. Juuri niistä lainoista puhuessaan, joitaMolière on ottanut Scapinin Vehkeilyihin hän sanoi: "Minä otan tavaranisieltä mistä minä ne löydän." Epäilemättä, kun asettuu ahtaastiklassilliselle näkökannalle; jos arvostelee, niinkuin muutamatarvostelijat, maun lakikirjan mukaan, joka usein on vain saamattomuudenja ikävän kirja, niin ei sovi asettaa puheena olevaa kappalettanäyttämölle mestariteosten joukkoon; mutta siltä ei voi ainakaankieltää ensi sijaa mestari-ilveilyjen joukossa. Molière tahtoi saadanauramaan; hän onnistuu, ja siitä on tässä kysymys; ja vastataksemmeniihin arvosteluihin joita on tehty Scapinin Vehkeilyjen johdosta emmevoi tehdä parempaa kuin siteerata seuraava Voltairen lausunto: "JosMolière olisi lahjoittanut ilveilynsä Scapinin Vehkeilyt todellisenahuvinäytelmänä, niin Despréaux olisi ollut oikeassa sanoessaankirjassaan Art poétique:
"Siinä Molière, kaunistaen kirjoitelmiaan
Olisi ehkä voittanut taiteensa palkinnon
Jos, vähemmin kansan ystävänä, oppineissa maalailuissahan
Hän ei olisi usein pannut henkilöitänsä irvistelemään,
Hyljännyt hullunkurisen vuoksi hienoa ja miellyttävää
Ja häpeämättä liittänyt Terentiukseen Tabariniä.
Naurettavassa säkissä johon Scapin kääriytyy
Minä en tunne enää Misanthropen tekijää."
"Saattaisi vastata tälle kuuluisalle arvostelijalle ettei Molière,todellisissa huvinäytelmissään, suinkaan ole liittänyt TerentiustaTabariniin, niissä hän voittaa Terentiuksen: että hän on myöntynytnoudattamaan kansan makua ainoastaan ilveilyissään, joiden otsake joilmoittaa alhaista koomillisuutta; ja että tämä alhainen koomillisuusoli välttämätöntä hänen seurueensa toimeentulon turvaamiseksi."
"Molière ei ajatellut että Scapinin Vehkeilyt ja Väkinäinen avioliittoolisivat Saiturin, Tartuffen, Ihmisvihaajan, Oppineiden Naistenveroisia tai edes samaa lajia Ja vielä, kuinka Despréaux voi sanoa ettäMolière olisi ehkä voittanut taiteensa palkinnon! Kuka sen palkinnonsitte saa, jos ei Molière ole sitä saanut."
Me lisäämme että joskin tekijä tässä luettavana olevassa kappaleessa onliioitellut leikin laskussa, on hän myös usein pitänyt todellistakoomillisuutta niin korkealla kuin vain hän on voinut kohota, janiinkuin Geoffroy aivan oikein huomauttaa: tämä Scapin, joka tekee niinpaljon mielettömyyksiä, tekee myös joskus mitä viisaimpia asioita; sitätodistaa hänen puheensa lain väärinkäyttämisen vaaroista.
Argante, Octaven ja Zerbinetten isä.
Géronte, Léandren ja Hyacinthen isä.
Octave, Arganten poika.
Léandre, Géronten poika.
Zerbinette, mustalaistyttö, Arganten jälleen löydetty tytär.
Hyacinthe