E-text prepared by Helvi Ollikainen and Tapio Riikonen
Komedia ja filosofia
Kirj.
Tekijän kieltämättä suomentanut
Aino Malmberg
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Otava,1906.
Frenckellin Kirjapaino-Osakeyhtiö.
Suomentajan huomautus.
Tähän kirjaan, kuten kaikkiin muihinkin teoksiinsa, on tekijäliittänyt hyvin laajan esipuheen, jonka hän on osoittanut ystävälleenherra Walkleylle, ja jossa hän selittää miksi hän on tämän "DonJuan näytelmän" kirjoittanut. Sitten hän kuvaa millaista miestä DonJuanilla filosofillisesti käsitetään, ja kummoiseksi eri kirjailijatovat hänet kuvanneet. Vaikka tämä esipuhe onkin erinomaisen hauska janerokkaasti kirjoitettu, liikkuu se enimmäkseen aloilla, jotka ovatsuomalaiselle lukijakunnalle kovin outoja, ja on paitsi sitä niinpitkä että se tulisi liiaksi vaikuttamaan teoksen kokoon ja hintaan.Siitä syystä se on tässä jätetty suomentamatta.
Ensimäinen näytös.
Roebuck Ramsden istuu työhuoneessaan avaellen aamupostin tuomiakirjeitä. Aistikkaasti ja hyvin kalustettu huone ilmaisee isäntänsävarakkaaksi. Ei tomun hiukkaistakaan ole näkyvissä: On päivänselvää että alakerrassa asustaa ainakin kaksi sisäkköä ja yksikamarineitsyt ja yläkerrassa taloudenhoitaja, joka ei salli heidänsäästää käsivarsiaan. Roebuckin päälakikin hohtaa kuin kiilloitettu:aurinkoisena päivänä hän voisi heliografeerata käskynsä etäisellekentälle nyökäyttämällä päätään vain. Muutoin hän ei mitenkäänmuistuta sotilasta. Toimintarikkaassa siviilielämässä vain miehetsaavat tuollaisen leveän tärkeyden ilmeen, tuollaisen arvokkaankunnioituksen vaadinnan, tuollaisen varmapiirteisen suun, joka onlauhtunut ja hienonontunut siitä hetkestä lähtien, jolloin hänenmenestyksensä oli varma, kun vastustus tukahtui ja hänen osakseentuli mukavuus, etevämmyys ja valta. Hän on enemmän kuin suurestikunnioitettu mies: hän on ikäänkuin suuresti kunnioitettujen miestenpäällikkö, hän on kuin johtajien puheenjohtaja, valtuusmiestenraatimies, raatimiesten pormestari. Neljä raudanharmaatakarvatöyhtöä, jotka kohta tulevat muuttumaan valkoisiksi kuinselatiini, eivätkä muutoinkaan ole paljoa toisen näköisiä kuinse, kasvaa parittain kummankin korvan yläpuolella ja leukapieltenmutkauksessa. Hänellä on yllään musta pitkätakki, valkoiset liivitja housut, jotka eivät ole mustat eivätkä selvään sinisetkään, vaantuota epämääräistä väriä, jonka nykyaikaiset vaatturit ovat keksineetsopusointuiseksi arvokkaiden miesten uskonnon kanssa. Hän ei olevielä ollut ulkona tänään; siksi hänellä on vielä tohvelit jalassaan,saappaitten seistessä valmiina odottamassa niinimatolla. Aavistaenettä hänellä ei ole mitään kamaripalvelijaa ja nähden että hänelläei ole kirjuria pikakirjoitusvihkoineen ja kirjoituskoneineen, tuleeajatelleeksi kuinka vähän meidän suuri porvari-kodikkaisuutemmeoikeastaan on häiriintynyt uusista muodeista ja keksinnöistä,taikka rautatie- ja ravintola-yhtiöiden yritteliäisyydestä, jokasaattaa mahdolliseksi kenelle tahansa hankkia kahdella guineallaitselleen piletin, jolla lauantaista maanantaihin saa elellä kuinoikea gentlemanni Folkestonissa, matka ensi luokan rautatievaunussaedestakasin siihen luettuna.
Kuinka vanhako on Roebuck? Se on tärkeä kysymys mietedraamankynnyksellä, sillä kaikki riippuu siitä oliko hänen nuoruutensaaika kuusikymmenluvulla vai kahdeksankymmenluvulla. Hän on syntynytv. 1839, on lapsuudesta alkaen ollut unitaari, poika-iästä saakkavapaakaupan puoltaja, "Lajien sy