Produced by Helvi Ollikainen and Tapio Riikonen
Maaseutuelämän kuvaus
Kirj.
Suom. K. V. Raitio
Alkuperäinen teos: Le lys dans la vallée.
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Kirja,1916.
Herra J. B. Nacquart'ille
Kuninkaallisen lääketiede-akatemian jäsenelle.
Rakas tohtori, tässä on yksi työläimpiä kiviä hitaasti ja vaivaloisesti suunnitellun kirjallisen rakennuksen toisesta kerroksesta; tahdon piirtää siihen teidän nimenne, niin hyvin kiittääkseni oppinutta, joka minut kerran pelasti, kuin kunnioittaakseni uskollista ystävää.
de Balzac.
* * * * *
Kreivitär Natalie de Manerville'lle.
'Minä alistun toivomukseesi. Naisella, jota me rakastamme enemmän kuin hän meitä, on etuoikeutena saattaa meidät joka tilassa unohtamaan terveen järjen vaatimukset. Jottemme näkisi hänen rypistävän otsaansa, hävittääksemme nyreämielisen ilmeen noilta huulilta, jotka pieninkin kieltäytyminen tekee murheellisiksi, me voitamme ihmeellisesti vaikeuksia, vuodatamme vertamme ja tuhlaamme tulevaisuuttamme. Tänään sinä tahdot kuulla minun menneisyyteni, tässä se on. Tiedä kuitenkin, Natalie: sinua totellessani minun on täytynyt tukahduttaa voittamattomia vastenmielisyyksiä. Miksi sinä epäilit noita äkillisiä ja pitkiä unelmia, jotka joskus valtasivat minut keskellä onnea? Miksi minun vaikenemiseni saattoi sinut tuollaiseen rakastetun naisen viehättävään vihanpurkaukseen? Etkö sinä voinut leikkiä luonteeni vastakohdilla kysymättä niiden syitä? Onko sinun sydämessäsi salaisuuksia, jotka ilmitullakseen tarvitsevat minun salaisuuksiani? Oli miten oli, sinä olet sen aavistanut, Natalie, ja ehkä on parempi, että sinä tiedät kaiken. Niin, minun elämääni hallitsee eräs aave. Se hahmottuu hämärästi vähimmästäkin sanasta, mikä sitä koskee, se liehuu usein itsestään minun yläpuolellani. Minun sieluni pohjalle on haudattu valtavia muistoja, ne ovat ikäänkuin nuo meren tuomat, jotka ilmaantuvat tyynen hetkinä ja joita tyrskyt vellovat pirstaleina hiekalla. Työ, jota aatteiden ilmaiseminen vaatii, on hillinnyt noita vanhoja mielenliikutuksia, jotka liian äkkiä herätessään tekevät minulle niin pahaa. Jos tässä tunnustuksessa kuitenkin on kohtia, jotka loukkaavat sinua, niin muista, että olet uhannut minua, ellen tottelisi. Älä siis rankaise minua käskyjesi täyttämisestä. Toivoisin, että luottamukseni lisäisi sinun hellyyttäsi. Tapaamme tänä iltana.
Felix.'
Ketä kyynelten ruokkimaa neroa me kerran saamme kiittääliikuttavimmasta elegiasta, kuvauksesta, joka sisältää äänettömästikestettyjä sielunmyrskyjä, myrskyjä, joita saavat kärsiä nuo sielut,joiden hennot juuret eivät vielä kohtaa kuin kovia kiviä kotoisessamaaperässä, joiden ensi kukoistusta raastavat vihamieliset kädet,joiden kukkia ympäröi jää sinä hetkenä, jolloin ne avautuvat? Kukarunoilija kertoo niiden lasten tuskat, joiden huulet imevät katkeraarintaa, joiden hymyilyn tukahduttaa ankaran silmän tuikea välähdys?Runoelma, joka esittäisi nuo sydän parat, joiden tunne-elämäkehittyy ympäristön alituisen ahdistelun alaisena, olisi todellinenkertomus minun nuoruudestani. Kenen turhamie